Jalkapalloa kutsutaan maailman jokaisessa kolkassa ”kauniiksi peliksi”. Syynä tähän saattaa olla peliin liittyvät tunteet ja elämykset, joiden avulla katsoja hengittää pelistä toiseen. Mutta valitettavasti yhdelle stadionille ei mahdu koko maailman väestöä, vaan kotikatsomon puolella ihmisten pitää luottaa kuvatekniikkaan, jonka avulla he voivat eläytyä itse tapahtumaan.
Jalkapallo on todella nopeatempoinen peli. Katsojat voivat yleensä nauttia hidastuksista tapahtumien jälkeen olettaen, että näiden kuvaaminen on itsestään selvä elementti. Mutta moni meistä unohtaa, kuinka yhden elintärkeän tilanteen ikuistaminen kameralla onnistuu vain ja ainoastaan sen yhden kerran. Kuvaajat eivät nimittäin voi pyytää pelaajia toistamaan tilannetta uudestaan. Juuri tämä elementti tekee jalkapallon kuvaamisesta jännittävän ammatin tai harrastuksen. Artikkelissa Jääkiekon kuvaaminen mainitsimme, kuinka tunnelatausten kaappaaminen tekee kuvasta erittäin voimakkaan. Kukapa voisi unohtaa esimerkiksi vuoden 2014 jalkapallon MM-kisat ja erityisesti Saksan ja Brasilian välisen ottelun. Ottelu tullaan muistamaan hetkenä, jolloin Brasilia pudotettiin jalkapallomaailman huipulta Saksan teurastettua kotijoukkueen peräti 7-1! Ottelusta napattiin tuhansia kuvia, joiden avulla yritettiin tuoda esille joukkueiden välistä eroa. Mutta jotkut kuvaajat piilottivat ovelasti sarkastisia viestejä loistavasti ajoitetuilla kuvillaan. Pablo Picasso sanoi aikanaan, kuinka taide ei ole totuus, vaan valhe jonka avulla pääsemme käsiksi totuuteen. Jalkapallokuvaajilla on suuri vastuu kannettavanaan tässä suhteessa, sillä yhden oikean kuvan avulla voidaan tehdä viittaus elämää suurempaan asiaan.
Kilpa-ajokuvaaminen
Oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan, kuinka kilpa-ajokuvaajat onnistuvat nappaamaan juuri täydellisen kuvan tilanteesta, jossa kymmenet kulkupelit ampaisevat kameran ohitse tuhatta ja sataa? Kuvaaja ei varsinaisesti luottanut sattumaan, vaan päinvastoin valmistautui huolella odottamaan sitä oikeaa hetkeä monesta eri kuvakulmasta oikealla kalustolla.
