Yleisurheilun kuvaamiseenkin pätevät yleisesti samat säännöt kun muuhunkin urheilukuvaamiseen, vaikka erojakin on. Yleisurheilua kuvatessa on helpompi ennakoida tapahtumia, verrattuna vaikkapa joukkueurheilulajeihin, joissa meno on arvaamatonta pelitapahtumien liikkuessa ympäri kenttää. Hyvä kuvaaja osaakin ennakoida sen, missä kovimmat kamppailut käydään ja mistä saa napsittua kiinnostavimmat kuvat. Ja vaikka yleisurheilun tapahtumia onkin helpompi ennakoida, tulee kuvaajan silti olla aina valmiina nappaamaan kuva jos jotain odottamatonta tapahtuu.Lajitietämys nousee tärkeään rooliin kun halutaan onnistuneita, tunteita herättäviä kuvia. Kuvaajan kannattaa aina hakeutua mahdollisimman lähelle tapahtumia, esimerkiksi juoksukisoissa parhaat kuvat otetaan yleensä sinä hetkenä kun juoksijat ylittävät maaliviivan. Hyvä kuvaaja saa kuviinsa mukaan urheilijoiden kasvojen ilmeet tavalla, joista kuvaa katsova henkilö erottaa urheilijan tunnetilan ja latauksen. Onnistumiset ja epäonnistumiset, pettymykset ja ilot, kiinnostavimmissa kuvissa on mukana tunteita. Hyvän kuvaajan tulisi myös olla aina valmiina kokeilemaan uusia lähestymistapoja. Vanhoihin tapoihin kangistuminen ei vie kuvaajaa eteenpäin ja uusi perspektiivi voi tuoda mukanaan yllättäviä tuloksia. Myös ympäristö on kuvissa huomioitava, hurraava yleisö ja fanit kannattaa huomioida. Hyvä kuvaaja saa välitettyä kuviensa kautta myös stadionin tunnelmaa. Kaikessa urheilukuvaamisessa tekniikka on tärkeässä roolissa. Parhaita kuvia ei napsita sunnuntaikuvaajan vehkeillä vaan kameran, zoomin ja tarvikkeiden tulee olla huippulaatua. Myös säädöt tulee olla kohdallaan, erityisesti valotusaika. Salamavaloa ei tulisi käyttää, ja sen käyttäminen onkin usein kiellettyä, koska se häiritsee urheilijoita.

This entry was posted on Sunday, June 14th, 2015 at and is filed under Blogi. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. Both comments and pings are currently closed.